Kesämökin voi käyttää talvella kahdella tavalla. Kylmänä pidettävässä mökissä vesijohdot tyhjennetään jokaisen käynnin jälkeen, ja mökki lämmitetään vasta perillä. Peruslämmöllä pidettävässä mökissä sisälämpötila pysyy koko talven 5–10 asteessa, jolloin vedet saavat jäädä putkiin ja mökki on nopeasti asuttava. Pieni, kohtalaisesti eristetty mökki kuluttaa peruslämpöön kylmänä kuukautena tyypillisesti 300–800 kWh, ilmalämpöpumpulla selvästi vähemmän.
Valinta riippuu siitä, kuinka usein mökillä käyt, onko siellä juokseva vesi ja kuinka hyvin rakennus on eristetty. Käydään molemmat polut läpi ja sen jälkeen asiat, jotka koskevat kaikkia talvimökkejä: tulisijat, katto ja ranta.
Kylmä mökki: tyhjennä vedet ja lämmitä perillä
Kevyesti eristetyssä kesämökissä kylmänä pitäminen on usein järkevin ratkaisu. Rakenteet kestävät pakkasta, kunhan niissä ei ole vettä, ja lämmityskulut syntyvät vain käyntien aikana.
Vesijohtojen tyhjennys
Jäätyvä vesi laajenee ja halkaisee putket, venttiilit ja vedenlämmittimen. Kylmässä mökissä vedet tyhjennetään jokaisen käynnin päätteeksi samassa järjestyksessä:
Sulje pääventtiili ja katkaise vesipumpun sekä vedenlämmittimen virta.
Avaa kaikki hanat, myös suihku ja ulkohana, ja anna veden valua ulos.
Avaa putkiston tyhjennysventtiilit alimmista kohdista. Jos putkistossa on notkoja, ne tyhjennetään paineilmalla tai jätetään lämpökaapelin varaan.
Tyhjennä vedenlämmitin sen tyhjennysventtiilistä ohjeen mukaan.
Vedä WC-istuin tyhjäksi ja kuivaa säiliön pohja.
Kaada vesilukkoihin jäätymätöntä nestettä, joka on tarkoitettu viemäreihin.
Kaivon tai porakaivon pumppu ja imuputki tarvitsevat oman suojauksensa. Uppopumpun ja porakaivon putki jäävät yleensä routarajan alapuolelle, mutta maanpäällinen pumppu ja painesäiliö on tyhjennettävä tai pidettävä lämpimässä tilassa.
Lämmitys perillä
Pakkasessa seisonut hirsimökki lämpenee hitaasti. Ilma lämpenee tunnissa tai kahdessa, mutta seinät, lattia ja huonekalut vievät usein vuorokauden. Tulisija sytytetään heti saavuttua, ja sähkölämmittimet tai ilmalämpöpumppu laitetaan täysille. Pumpun saa käyntiin jo kotimatkalla, jos sen voi ohjata etänä.
Kun kylmä mökki lämmitetään nopeasti, ilman kosteus tiivistyy kylmille pinnoille: ikkunoihin, ulkoseinien nurkkiin ja kylmiin vesiputkiin. Tuuleta lyhyesti ensimmäisten tuntien aikana, äläkä kuivata märkiä vaatteita heti kylmässä huoneessa. Saunominen ja ruoanlaitto nostavat kosteutta lisää, joten tuuletusta kannattaa jatkaa koko käynnin ajan.
Kosteus kylmänä aikana
Lämmittämättömässä mökissä ilman suhteellinen kosteus on talvella korkea, mutta se ei yleensä ole ongelma, kunhan pinnoille ei tiivisty vettä. Ongelmat syntyvät lähinnä keväällä, kun lämmin ja kostea ulkoilma pääsee kylmiin rakenteisiin. Ilmanvaihtoventtiilit jätetään talveksi auki, ja tekstiilit kannattaa säilyttää kuivissa laatikoissa. Kosteuden perusasioista kerrotaan tarkemmin jutussa sisäilman kosteudesta.
Peruslämpö: mökki on aina valmiina
Jos mökillä käydään usein, siellä on hyvä eristys ja vesi- ja viemärijärjestelmä halutaan pitää käytössä, peruslämpö on helpompi. Sisälämpötila pidetään koko talven 5–10 asteessa, jolloin vesijohdot eivät jäädy, rakenteet pysyvät kuivina ja mökki lämpenee nopeasti asuttavaksi.
Tiloissa, joissa on vesijohtoja, vesikalusteita tai vedenlämmitin, lämpötila ei saa laskea liian alas kovillakaan pakkasilla. Siksi termostaatti asetetaan niissä vähintään 8–10 asteeseen, kun muissa huoneissa riittää vähemmän. Pelkkä kuivanapitolämmitys, jossa sisällä on vain muutama aste ulkoilmaa lämpimämpää, sopii mökille, jonka vedet on tyhjennetty.
Paljonko peruslämpö kuluttaa?
Kulutus riippuu kolmesta asiasta: kuinka paljon rakennus päästää lämpöä läpi, kuinka suuri sisä- ja ulkolämpötilan ero on, ja millä lämmitetään. Alla esimerkki pienestä, kohtalaisesti eristetystä mökistä tammikuussa Etelä- tai Keski-Suomessa.
Oletukset ovat suuntaa antavia. Vanha hirsimökki, jossa on vetoisat ikkunat, voi kuluttaa kaksinkertaisesti, ja hyvin eristetty uudempi mökki selvästi vähemmän. Pohjoisessa ulkolämpötilan keskiarvo on matalampi ja kulutus suurempi. Oman mökkisi lämpöhäviön saat selville parhaiten mittaamalla: kytke kulutusmittari tai seuraa sähköyhtiön tuntidataa yhden kylmän viikon ajan.
Laskelmasta näkee myös, miksi lämpötila kannattaa pitää alarajalla. Kun sisälämpötila pudotetaan kymmenestä viiteen asteeseen, lämpötilaero pienenee tässä esimerkissä 18 asteesta 13 asteeseen, ja kulutus putoaa noin neljänneksen. Vesijohtojen kannalta alaraja ei kuitenkaan saa olla liian lähellä nollaa, sillä lattianrajassa ja ulkoseinillä lämpötila on alempi kuin termostaatin kohdalla.
Millä peruslämpö kannattaa pitää?
Ilmalämpöpumppu: edullisin ylläpitää, kun mökissä on yhtenäinen keskeinen tila. Monissa malleissa on erillinen 8–10 asteen ylläpitolämpötila juuri tähän käyttöön.
Termostaatilliset sähköpatterit: varma ja hiljainen ratkaisu, joka lämmittää myös erilliset huoneet. Kulutus on suurempi kuin pumpulla.
Lattialämmitys märkätiloissa: suojaa viemäreitä ja vesikalusteita, mutta pelkkänä peruslämpönä se ei yleensä riitä koko mökille.
Puulämmitys: ei sovellu peruslämmöksi poissaolon ajaksi, mutta varaava takka on hyvä lisälämpö käyntien aikana ja varalämpö sähkökatkoissa.
Etäohjaus ja hälytykset
Peruslämpöä ei kannata jättää valvomatta. Etäohjattava termostaatti, ilmalämpöpumpun wifi-ohjaus tai erillinen lämpötilavahti kertoo, jos lämpötila laskee esimerkiksi sähkökatkon tai laitevian takia. Monet vahdit ilmoittavat myös sähkökatkosta ja kosteuden noususta. Vuotovahti vesikalusteiden alla ja automaattinen sulkuventtiili pienentävät vahinkoa, jos putki ehtii haljeta.
Sähköttömällä mökillä peruslämpö ei ole mahdollinen ilman jatkuvaa energianlähdettä, joten sellainen mökki pidetään kylmänä. Pienellä aurinkopaneelijärjestelmällä voi talvella pitää käynnissä valoja, lämpötilavahdin ja tuulettimia, mutta ei lämmitystä, koska talvikuukausina paneelien tuotto on Suomessa hyvin pieni.
Ilmalämpöpumppu talvimökillä
Mökin ilmalämpöpumppu toimii talvella ilman valvontaa, joten sen ulkoyksikön paikka ratkaisee paljon. Yksikkö kuuluu jalustalle selvästi lumirajan yläpuolelle ja katon räystään ulkopuolelle, ettei katolta putoava lumi tai jää tuki sitä. Sulatusvesille pitää olla vapaa reitti, muuten yksikön alle kasvaa jääkeko, joka voi lopulta ulottua puhaltimeen asti. Tarkista yksikkö jokaisella käynnillä ja harjaa lumi pois sen ympäriltä.
Ensimmäinen talvikäynti: missä järjestyksessä?
Kylmänä pidetyn mökin käyttöönotossa järjestys säästää vaivaa ja estää vahingot:
Tarkista ennen sisälle menoa katto, piippu ja ulkoyksikkö lumen ja jään varalta.
Testaa palovaroitin ja häkävaroitin heti sisälle tultua.
Sytytä tulisija ja käynnistä sähkölämmitys. Anna hormin lämmetä pienellä tulella ennen isompaa pesällistä.
Odota, että sisälämpötila on selvästi plussan puolella ja putkien kohdat ovat lämpimiä, ennen kuin avaat pääventtiilin.
Sulje tyhjennysventtiilit, avaa pääventtiili hitaasti ja tarkista liitokset vuotojen varalta.
Täytä vedenlämmitin ennen kuin kytket siihen virran. Tyhjänä käynnistetty lämmitysvastus palaa nopeasti.
Jos jokin putki on ehtinyt jäätyä, sulata se hitaasti lämmittämällä huonetta tai lämpöpuhaltimella. Avotuli tai kaasupoltin ei sovellu putkien sulattamiseen, koska se voi sytyttää rakenteet ja halkaista putken äkillisellä kuumennuksella.
Tulisijat ja savupiippu ennen talvea
Talvikäyttöön otettava tulisija ja hormi tarkistetaan ennen ensimmäistä pakkasviikonloppua. Kesän aikana hormiin voi tehdä pesänsä lintu tai ampiaiset, ja piipun pelti tai sadehattu on voinut vaurioitua.
Sisäministeriön asetuksen nuohoustyöstä (539/2005) mukaan vapaa-ajan asunnon tulisijat ja hormit nuohotaan vähintään kolmen vuoden välein. Jos mökkiä ja sen tulisijaa käytetään ympäri vuoden, nuohous tehdään kerran vuodessa kuten vakituisessa asunnossa. Talvikäyttöön siirtyvälle mökille kerran vuodessa tehty nuohous on käytännössä järkevä, koska tulisijaa käytetään talvella eniten.
Tarkista ennen lämmitystä:
Palovaroitin: toimiva varoitin on pakollinen, ja se testataan jokaisen käynnin alussa. Kylmässä paristot heikkenevät, joten vaihto kannattaa tehdä syksyllä.
Häkävaroitin: ei pakollinen, mutta suositeltava mökillä, jossa lämmitetään puulla ja nukutaan samassa rakennuksessa.
Pelti ja korvausilma: pelti suljetaan vasta, kun hiillos on palanut loppuun. Tiivis mökki tarvitsee korvausilmaa, jotta hormi vetää.
Alkusammutin ja sammutuspeite: paikallaan ja helposti saatavilla, jauhesammuttimen painemittari vihreällä.
Puut kannattaa polttaa kuivina myös mökillä. Kostea puu tuottaa nokea ja tervaa, jotka kertyvät kylmään hormiin nopeammin kuin lämpimän talon piippuun.
Lumikuormat katolla
Katon lumikuorma on talvimökillä usein suurempi riski kuin jäätynyt putki, koska kukaan ei ole paikalla seuraamassa sitä. Lumen paino vaihtelee paljon: vastasatanut pakkaslumi voi painaa alle 50 kg/m³, mutta vanha, suojasäällä tiivistynyt ja märkä lumi yli 400 kg/m³. Sama lumikerros voi siis painaa moninkertaisesti kevättalvella.
Suomen ympäristökeskus julkaisee talvisin lumikuormatilanteen, josta näkee alueellisen arvion lumen painosta. Jos alueella kuormat kasvavat suuriksi, sovi naapurin tai paikallisen yrittäjän kanssa katon tarkistuksesta ja tarvittaessa lumenpudotuksesta. Pudota lunta mieluiten maasta käsin teleskooppivartisella lapiolla. Jos katolle on pakko nousta, käytä turvavaljaita ja tikkaita, jotka on kiinnitetty kattoon.
Katon lisäksi kannattaa muistaa kevyet rakennukset: katos, grillikota ja liiteri painuvat lumen alla herkemmin kuin päärakennus.
Laituri, vene ja jää
Jää ja vedenkorkeuden vaihtelu ovat laiturin talviset viholliset. Kun jää jäätyy kiinni paaluihin ja vedenpinta nousee, jää nostaa laituria. Keväällä liikkuva jää voi työntää koko laiturin rikki. Kevyet ponttonilaiturit ja vene nostetaan yleensä maihin syksyllä, ja kiinteän laiturin kannattimet tarkistetaan.
Jos laituri jää veteen tai rannassa halutaan avanto, jäätymistä voi estää kierrättämällä pohjan lämpimämpää vettä pintaan. Talven yli toimiva avantopumppu pitää laiturin edustan sulana ilman, että avantoa tarvitsee sahata auki joka käynnillä. Sula vesi jäällä on kuitenkin vaara muille liikkujille, joten avannon ympäristö merkitään selvästi. Talven aikana merkintä tarkistetaan, sillä lumi peittää sen nopeasti.
Talvimökin päivä päättyy usein saunaan ja avantoon. Jos kiuas on mitoitettu oikein, saunan saa lämpimäksi kohtuullisessa ajassa myös pakkasella, ja kiukaan tehon mitoituksesta on oma juttunsa. Kylmässä saunassa kivet ja kiukaan rakenteet lämpenevät hitaammin kuin kesällä, joten lämmitykseen kannattaa varata lisäaikaa.
Tie, sähkö ja vakuutus
Muutama käytännön asia ratkaisee, sujuuko talvikäyttö ilman yllätyksiä:
Auraus: sovi tien aurauksesta ennen ensimmäistä lunta, ja tarkista, kuuluuko tie tiekunnan aurauksen piiriin.
Sähköliittymä: jos mökki on talvella tyhjillään, pidä liittymä silti voimassa, kun mökissä on peruslämpö tai lämpötilavahti.
Ruoat ja juomat: kylmään mökkiin jätetyt pullot ja säilykkeet jäätyvät ja halkeavat. Vie nesteet kotiin tai jätä ne vain peruslämpöiseen mökkiin. Kuivat ruoat säilytetään tiiviissä astioissa, sillä talvella hiiret hakeutuvat rakennuksiin ruoan ja suojan perässä.
Kotivakuutus: vakuutusehdot voivat edellyttää, että tyhjillään olevan mökin vedet on tyhjennetty tai että lämmitys on valvottu. Tarkista ehdot ennen talvea, ettei jäätymisvahinko jää korvaamatta.
Kun mökki on kylmänä pidettävä, kirjoita tyhjennyksen ja käyttöönoton vaiheet paperille seinälle. Lista kertoo myös vieraille, missä järjestyksessä venttiilit avataan ja pumppu käynnistetään.
