Ilmalämpöpumppu kannattaa vanhassa omakotitalossa, jos talo lämpiää suoralla sähköllä tai öljyllä ja siinä on avoin keskeinen tila, josta lämmin ilma pääsee kiertämään. Motivan mukaan yksi laite tuottaa tyypillisesti 30–60 % talon lämmöstä, ja sähkölämmitteisessä talossa koko energiankulutus voi pienentyä jopa 30 %. Laite maksaa asennettuna yleensä 1 500–4 000 euroa, ja suorasähkötalossa se maksaa itsensä takaisin tyypillisesti 2–7 vuodessa. Talon ainoaksi lämmönlähteeksi se ei sovi, koska teho putoaa kovilla pakkasilla.
Kenelle ilmalämpöpumppu sopii?
Pumppu ottaa lämpöä ulkoilmasta ja puhaltaa sen sisälle. Jokaista sähkökilowattituntia kohden se tuottaa lauhalla säällä 3–5 kilowattituntia lämpöä, kovalla pakkasella vähemmän. Siksi hyöty on suurin siellä, missä lämpö tuotetaan nyt kalliisti.
Suora sähkölämmitys. Tämä on ilmalämpöpumpun tavallisin ja kannattavin kohde. Patterit jäävät paikalleen ja hoitavat sen osan, johon pumppu ei yllä: kaukaiset huoneet ja kovimmat pakkaset. Hengitysliitto neuvoo asettamaan pumpun tavoitelämpötilan 2–4 astetta korkeammaksi kuin pattereiden, jolloin pumppu tekee suurimman osan työstä ja patterit käynnistyvät vain tarvittaessa.
Öljylämmitys. Pumppu vähentää polttoöljyn kulutusta etenkin syksyllä ja keväällä, jolloin se toimii parhaalla hyötysuhteella. Jos öljystä halutaan luopua kokonaan, ilmalämpöpumppu ei yksin riitä, koska se ei lämmitä käyttövettä eikä vesikiertoisia pattereita. Silloin vertailuun kuuluvat ilma-vesilämpöpumppu ja maalämpö.
Puulämmitys. Jos talo lämpiää pääosin takalla tai uunilla, pumppu tuo joustoa: se pitää peruslämmön, kun ketään ei ole kotona, eikä taloa tarvitse lämmittää puulla joka päivä. Säästö euroina jää pienemmäksi kuin sähkötalossa, koska omasta metsästä tuleva puu on edullista. Varaavan takan ja ilmalämpöpumpun yhdistelmä on käytännössä toimiva, kun takka hoitaa pakkaskaudet ja pumppu välikaudet.
Vesikiertoinen lattialämmitys tai kaukolämpö. Näissä taloissa pumppu hankitaan yleensä viilennykseen, ei säästön vuoksi.
Pohjaratkaisu ratkaisee, minne lämpö riittää
Ilmalämpöpumppu lämmittää ilmaa, ja lämpö leviää vain sinne, minne ilma pääsee virtaamaan. Motivan mukaan yksi sisäyksikkö riittää rakenteesta ja pohjasta riippuen noin 30–100 neliömetrille.
Avoimessa pohjassa, jossa olohuone, keittiö ja eteinen ovat yhtä tilaa, sisäyksikön paikka on yleensä selvä: korkealla seinällä talon keskiosassa, josta puhallus suuntautuu pitkään avoimeen tilaan. Kun makuuhuoneiden ovet pidetään auki, lämpöä riittää osittain myös niihin.
Vanhoissa 1960–1980-lukujen taloissa on usein käytävä ja sen varrella pieniä huoneita. Silloin sisäyksikkö kannattaa sijoittaa käytävän päähän tai olohuoneeseen siten, että puhallus osuu käytävän suuntaan. Kauimmaiset huoneet jäävät joka tapauksessa pattereiden varaan, ja se pitää huomioida säästölaskelmassa.
Puolitoistakerroksisessa talossa lämmin ilma nousee portaikon kautta ylös. Sisäyksikkö alakerrassa portaikon lähellä lämmittää usein myös yläkertaa, mutta yläkerran makuuhuoneet voivat kesällä kuumentua.
Jos talossa on kaksi selvästi erillistä asuinaluetta, kaksi erillistä laitetta tai monisplit-järjestelmä, jossa yhteen ulkoyksikköön liitetään useampi sisäyksikkö, voi olla parempi ratkaisu kuin yksi isompi pumppu.
Toimiiko ilmalämpöpumppu pakkasella?
Toimii, mutta teho ja hyötysuhde laskevat ulkolämpötilan mukana. Motivan mukaan laite tuottaa –20 asteessa noin puolet vähemmän tehoa kuin +7 asteessa, ja kovimmilla pakkasilla sen hyötysuhde lähestyy suoraa sähkölämmitystä. Tästä syystä patterit tai takka tarvitaan rinnalle.
Pohjoismaisiin oloihin tehdyt mallit tuottavat valmistajien ilmoitusten mukaan lämpöä vielä –25…–35 asteessa. Tämä toimintaraja kertoo kuitenkin vain, milloin laite vielä käy. Tärkeämpää on, paljonko lämpöä se antaa –15 ja –20 asteessa, koska suurin osa talven lämmitystarpeesta osuu juuri niihin.
Mallin valinnassa kannattaa katsoa ainakin nämä:
SCOP-luku eli koko lämmityskauden laskennallinen hyötysuhde. Energiamerkissä se voidaan ilmoittaa keskimääräiselle, kylmälle ja lämpimälle ilmastovyöhykkeelle. Suomessa vertailukelpoisin on kylmän ilmaston arvo, jos valmistaja sen ilmoittaa.
Lämmitysteho –15 ja –20 asteessa, ei pelkkä nimellisteho +7 asteessa.
Alin toimintalämpötila. Pohjoisessa ja sisämaassa –25 astetta on tiukka raja.
Ulkoyksikön sulatusveden lämmitys, joka estää alustaa jäätymästä umpeen.
Äänitaso sekä sisä- että ulkoyksikössä, erityisesti jos ulkoyksikkö tulee makuuhuoneen ikkunan alle tai lähelle naapurin tonttia.
Jos vertailet valmiita vaihtoehtoja, katso pohjoisiin olosuhteisiin tehtyjä ilmalämpöpumppuja ja vertaa niiden ilmoittamaa tehoa juuri pakkaslukemissa. Paras malli sinun talollesi on se, joka antaa riittävästi lämpöä –20 asteessa, toimii hiljaa ja jolle saa huollon läheltä. Merkki on toissijainen.
Kuinka tehokas pumppu tarvitaan?
Ilmalämpöpumput myydään yleensä nimellistehon mukaan kokoluokissa noin 2,5, 3,5, 4–4,5 ja 5 kW. Nimellisteho on mitattu lauhalla säällä, joten se ei kerro, paljonko lämpöä talo saa pakkasella. Vanhaan omakotitaloon valitaan tavallisesti 3,5 kW:n tai sitä suurempi laite.
Hieman suurempi laite ei ole tuhlausta. Kun pumppu käy osateholla, se on hiljaisempi ja sen hyötysuhde on parempi kuin täysillä käyvän pienemmän laitteen. Pakkasella suurempi kone myös jaksaa tuottaa enemmän lämpöä ennen kuin patterien on pakko auttaa. Liian suuresta laitteesta ei sen sijaan ole hyötyä, jos lämpö ei pohjan takia pääse leviämään. Silloin pumppu lämmittää olohuoneen kuumaksi ja säätää itsensä pienelle.
Käytännössä pumppu mitoitetaan sen tilan mukaan, johon sen puhallus oikeasti yltää. Valmistajan tehotaulukosta tarkistetaan, paljonko laite antaa lämpöä –15 ja –20 asteessa, ja verrataan sitä tilan lämmöntarpeeseen. Asentaja arvioi tilanteen paikan päällä, ja hänelle kannattaa näyttää talon pohjapiirros ja edellisvuoden sähkönkulutus.
Paljonko ilmalämpöpumppu säästää?
Säästö riippuu siitä, kuinka suuren osan lämmöstä pumppu ehtii tuottaa ja millä hyötysuhteella. Alla oleva esimerkki on laskettu varovaisilla oletuksilla. Oman talosi luvut näet sähkölaskusta tai sähköyhtiön kulutuspalvelusta.
Jos pumppu tuottaa puolet lämmöstä ja sen hyötysuhde on 3, säästö nousee 5 000 kilowattituntiin eli noin 750 euroon vuodessa. Jos pohja on pirstaleinen ja pumppu yltää vain 30 %:iin lämmöstä, säästö jää noin 2 700 kilowattituntiin. Siksi pohjaratkaisu vaikuttaa kannattavuuteen enemmän kuin laitteiden väliset erot.
Laitteen oma sähkönkulutus näkyy talvella selvästi: pakkasviikolla pumppu voi käydä lähes tauotta ja ottaa sähköä 1–2 kilowattia. Jos se kuitenkin korvaa patterilämmön, kokonaiskulutus on silti pienempi. Automaattitila, joka vaihtaa itse lämmityksen ja viilennyksen välillä, lisää Hengitysliiton mukaan turhaa kulutusta. Lämmityskaudella laite pidetään pelkällä lämmitystoiminnolla.
Takaisinmaksuaika lasketaan jakamalla nettohinta vuosisäästöllä. Kun asennettu laite maksaa 2 500 euroa ja säästö on 540 euroa vuodessa, takaisinmaksuaika on noin viisi vuotta. Pumpun käyttöikä on tavallisesti selvästi tätä pidempi, kun sitä huolletaan.
Mitä ilmalämpöpumppu maksaa asennettuna?
Kokonaishinta asennettuna on yleensä 1 500–4 000 euroa. Laitteen osuus on noin 800–2 500 euroa, ja perusasennus maksaa noin 700–1 500 euroa.
Perusasennukseen kuuluu tavallisesti sisä- ja ulkoyksikön kiinnitys, yksi seinäläpivienti, noin 4–5 metriä kylmäaineputkea, sähkökytkentä ja käyttöönotto. Hintaa nostavat:
pidemmät putkivedot, jos sisäyksikkö tulee kauas ulkoseinästä
maa- tai seinäteline ja lumikatos ulkoyksikölle
oma sähköryhmä keskukselta
vaikeat läpiviennit, esimerkiksi tiili- tai betoniseinään
sulatusveden johtaminen pois ja mahdollinen lämmityskaapeli.
Pyydä tarjous, jossa nämä on eritelty. Asennuksen saa tehdä vain yritys, jolla on Tukesin rekisteröimä kylmälaiteliikkeen todistus, koska laitteessa on fluorattuja kylmäaineita. Asentajan pätevyyden voi tarkistaa Tukesin rekisteristä.
Kotitalousvähennys vuonna 2026
Asennustyön osuudesta saa kotitalousvähennystä. Vuosina 2026 ja 2027 vähennys on 40 % työn osuudesta, enimmäismäärä on 2 100 euroa henkilöä kohden vuodessa ja omavastuu 150 euroa. Laitteen hinta ei oikeuta vähennykseen, joten pyydä laskuun työn osuus eriteltynä.
Esimerkiksi 900 euron asennustyöstä vähennys on 0,4 × 900 – 150 = 210 euroa. Puolisot voivat jakaa kulut, mutta omavastuu vähennetään kummaltakin erikseen.
Öljylämmityksestä luopumiseen on oma, korotettu vähennyksensä, mutta se edellyttää öljylämmityksen korvaamista kokonaan toisella päälämmitysjärjestelmällä. Kun ilmalämpöpumppu asennetaan öljykattilan rinnalle, sovelletaan tavallista vähennystä. Tarkista ajantasaiset ehdot Vero.fi:stä ennen tilausta.
Entä ilma-vesilämpöpumppu tai maalämpö?
Ilmalämpöpumppu on lämpöpumpuista edullisin, eikä se vaadi muutoksia talon lämmönjakoon. Se on kuitenkin aina lisälämmitys. Jos talossa on vesikiertoinen lämmitys tai öljykattila on vaihdon tarpeessa, ilma-vesilämpöpumppu tai maalämpö voi korvata koko päälämmityksen ja lämmittää myös käyttöveden. Ne maksavat asennettuina yleensä yli 10 000 euroa, joten takaisinmaksu lasketaan eri tavalla.
Suorasähkötalossa, jossa ei ole vesikiertoista lämmönjakoa, ilmalämpöpumppu on käytännössä ensimmäinen ja kannattavin hankinta. Myöhemmin rinnalle voi lisätä toisen sisäyksikön tai tulisijan, jos kaukaiset huoneet jäävät viileiksi.
Mitä vanhassa talossa pitää tarkistaa ennen asennusta?
Sähköt. Vanhassa suorasähkötalossa pääsulakkeet ovat usein 25 ampeeria, ja kovalla pakkasella patterit, kiuas, liesi ja lämminvesivaraaja voivat kuormittaa niitä jo valmiiksi. Ilmalämpöpumppu ottaa yleensä enintään 1–2 kilowattia, mutta laitteelle kannattaa tehdä oma ryhmä keskukselta, jos lähin pistorasiaryhmä on jo kuormitettu. Keskuksen ja uuden ryhmän työt kuuluvat sähköurakoitsijalle.
Ulkoyksikön paikka. Ulkoyksikkö asennetaan telineelle irti maasta, selvästi tavallisen lumirajan yläpuolelle. Räystään alla tarvitaan lumikatos, jotta katolta putoava lumi ja jää eivät osu laitteeseen. Ulkoyksikön edessä pitää olla vapaata tilaa ilmavirralle, eikä sitä kannata sijoittaa makuuhuoneen ikkunan alle tai naapurin oleskelualueen viereen.
Sulamisvesi. Ulkoyksikkö sulattaa itsensä talvella ajoittain, ja silloin siitä valuu vettä. Jos vesi jäätyy telineeseen tai laitteen alle, jää kasvaa vähitellen lamellien sisään asti. Varaa vedelle kulkureitti sorapetiin tai sadevesijärjestelmään, poispäin sokkelista ja kulkuväyliltä. Kylmimmillä alueilla sulatusvesiputkeen asennetaan lämmityskaapeli.
Sisäyksikön paikka. Sisäyksikkö tarvitsee ympärilleen ja etenkin yläpuolelleen valmistajan ilmoittaman vapaan tilan, jotta ilma pääsee kiertämään. Paikka valitaan niin, ettei puhallus osu suoraan sohvaan tai sänkyyn. Kondenssivesi johdetaan ulos, ja sen kulkureitti tarkistetaan ennen ensimmäistä viilennyskautta.
Ilmanvaihto. Ilmalämpöpumppu vain kierrättää huoneilmaa eikä korvaa ilmanvaihtoa. Vanhan talon painovoimaisen ilmanvaihdon venttiilit kannattaa pitää auki silloinkin, kun pumppu lämmittää. Lämmittäessään pumppu ei poista ilmasta vettä, mutta viilennyksessä kosteus tiivistyy kennoon ja ilma kuivuu. Sisäilman kosteudesta talvella ja kesällä on oma juttunsa.
Käytä pumppua tasaisella lämmöllä
Ilmalämpöpumppu toimii parhaiten, kun se saa pitää lämpötilan tasaisena. Suuri yöpudotus ei kannata, koska aamulla pumppu ei ehdi nostaa lämpöä nopeasti ja patterit käynnistyvät. Pidä lämmityskaudella tavoitelämpötila samana ympäri vuorokauden ja puhallin automaattinopeudella, jolloin laite säätää ilmavirran itse.
Lämpimän ilman suunta kannattaa kääntää alaspäin, koska lämmin ilma nousee itsestään ylös. Kesällä viilennyksessä puhallus suunnataan vaakatasoon tai ylöspäin. Hengitysliitto muistuttaa, ettei taloa kannata viilentää liikaa: lämmin ja kostea ulkoilma voi tiivistyä viileiden rakenteiden pintoihin. Muutaman asteen ero ulkolämpötilaan riittää yleensä.
Mökillä ja tyhjänä seisovassa talossa
Ilmalämpöpumppu sopii myös talvella tyhjänä seisovan rakennuksen peruslämmön ylläpitoon. Moniin malleihin voi asettaa noin +8–10 asteen ylläpitolämmön, ja etäohjattavaa laitetta voi säätää puhelimella ennen saapumista. Mökin talvikäytön tarkistuslista auttaa varmistamaan, että vesijohdot ja tulisijat ovat kunnossa ennen pakkasia.
Huolto pitää säästön voimassa
Likainen suodatin heikentää ilmavirtaa ja hyötysuhdetta. Motiva suosittelee imuroimaan sisäyksikön suodattimet mieluiten kerran kuukaudessa, ja ammattilaisen huolto tehdään muutaman vuoden välein. Ohjeet suodattimien, kennon ja ulkoyksikön puhdistukseen löydät jutustamme ilmalämpöpumpun puhdistuksesta ja huollosta.
