Suodatinkahvinkeittimen kalkki irtoaa sitruunahapolla: sekoita 2 ruokalusikallista (noin 25–30 g) sitruunahappoa 5 dl:aan vettä, kaada seos vesisäiliöön ja käynnistä keitin ilman suodatinpaperia. Kun puolet liuoksesta on valunut kannuun, sammuta keitin ja anna liuoksen vaikuttaa 30 minuuttia. Keitä sitten loput läpi ja huuhtele keittämällä 2–4 pannullista puhdasta vettä. Etikalla sama onnistuu, kun sekoitat etikkaa ja vettä puoliksi. Kalkinpoisto on ajankohtainen, kun keittoaika pitenee tai keittimen ääni muuttuu kovemmaksi.
Paljonko sitruunahappoa tai etikkaa tarvitaan?
Marttojen ohjeessa liuoksen määrä on puolet tai enintään kaksi kolmasosaa kannun enimmäistilavuudesta. Tavallisessa 10 kupin keittimessä se on noin 6–8 dl. Sitruunahapon vahvuus pidetään samana, vaikka liuosta tehdään enemmän.
Sitruunahappo myydään kauppojen leivontahyllyssä jauheena. Se liukenee helpoimmin haaleaan veteen, joten sekoita se ennen kuin kaadat liuoksen säiliöön. Ruokalusikallinen tarkoittaa tasaista mittalusikallista eli 15 ml:aa.
Kalkinpoisto vaihe vaiheelta
Tyhjennä kannu ja suodatinsuppilo. Poista suodatinpaperi.
Sekoita liuos kannussa ja kaada se vesisäiliöön.
Aseta tyhjä kannu levylle ja käynnistä keitin.
Kun noin puolet liuoksesta on valunut kannuun, sammuta keitin. Anna sitruunahappoliuoksen vaikuttaa 30 minuuttia tai etikkaliuoksen 5–10 minuuttia.
Käynnistä keitin uudelleen ja anna lopun liuoksen valua läpi.
Kaada liuos pois ja huuhtele kannu.
Keitä 2–4 täyttä pannullista puhdasta vettä. Kaada jokainen pois.
Haista kannu ja maista ensimmäinen kahvi. Jos etikan haju tuntuu, keitä vielä yksi pannullinen vettä.
Jos keitin on kalkkeutunut pahasti, toista käsittely heti perään. Ensimmäinen kerta irrottaa pinnan, ja toinen liuottaa loput.
Sitruunahappo vai etikka?
Molemmat ovat happoja ja liuottavat kalkkia. Ero on käytössä.
Sitruunahappo on hajuton, edullinen ja helppo annostella. Se on tavallisen kalkinpoiston paras valinta, koska huuhtelun jälkeen kahviin ei jää sivumakua.
Etikka on valmiiksi nestemäistä, ja sitä on usein jo kaapissa. Haju on sen huono puoli: se tarttuu muoviin ja vaatii enemmän huuhtelua. Käytä tavallista väkiviinaetikkaa, älä omenaviinietikkaa tai maustettua etikkaa.
Molemmista aineista ja niiden muista käyttökohteista kerrotaan tarkemmin jutussa sitruunahappo, ruokasooda ja etikka kodin puhdistuksessa. Kalkinpoistoaineita ei sekoiteta keskenään eikä klooripitoisiin aineisiin.
Marttojen mukaan joidenkin keittimien valmistajat kieltävät etikan tai kalkinpoistoaineiden käytön kokonaan. Vesisäiliön happamia ja voimakkaasti emäksisiä aineita kannattaa varoa myös siksi, että osassa keittimiä on alumiiniosia. Tarkista siis käyttöohje ennen ensimmäistä kalkinpoistoa.
Kuinka usein kahvinkeitin puhdistetaan?
Kalkinpoiston tarve riippuu veden kovuudesta ja siitä, montako pannullista keität. Suomen vesijohtovesi on pääosin pehmeää, koska kallioperä on enimmäkseen graniittia ja gneissiä, joista liukenee vähän kalkkia. Esimerkiksi Tampereen vesijohtovesi on alle 5 saksalaisen kovuusasteen (°dH) eli pehmeää. Porakaivon vesi voi olla selvästi kovempaa.
Taulukon välit ovat arvioita päivittäiselle käytölle, eivät valmistajan ohjeita. Oman vesilaitoksesi kovuuden näet laitoksen verkkosivuilta. Kaivoveden kovuus selviää vesianalyysistä. Tärkein merkki on kuitenkin keitin itse: kun sama vesimäärä tippuu läpi selvästi tavallista hitaammin tai keitin pulputtaa ja sihisee kovempaa, kalkkia on kertynyt.
Entä vedenkeitin?
Vedenkeittimessä keitetään vain vettä, joten siinä on kalkkia mutta ei kahvin öljyjä. Kalkki näkyy vastuksen tai pohjalevyn valkoisena kerroksena ja vedessä kelluvina hiutaleina.
Täytä keitin puoliksi niin, että pohja tai vastus peittyy. Käytä samaa sitruunahappoliuosta kuin kahvinkeittimessä, 2 rkl / 5 dl, tai etikkaa ja vettä puoliksi.
Keitä liuos ja anna sen seistä 15–20 minuuttia.
Kaada liuos pois ja huuhtele kylmällä vedellä.
Täytä keitin puhtaalla vedellä, keitä ja kaada vesi pois. Toista, kunnes hajua ei ole.
Pehmeän veden alueella vedenkeitin kalkkeutuu hitaasti, mutta päivittäin käytetyssä keittimessä kerrostuma näkyy jo muutamassa kuukaudessa. Kalkinpoisto kannattaa tehdä, kun pohja muuttuu valkoiseksi. Paksu kerros pidentää keittoaikaa ja lisää sähkönkulutusta. Samaa liuosta voi käyttää suihkun ja saunan lasioven kalkkiläiskiin, mutta lauteille ja puupinnoille se ei sovi. Niiden pesusta kerrotaan jutussa saunan ja lauteiden pesu.
Entä keitin, joka on seissyt pitkään?
Mökin tai varaston kahvinkeittimeen jää usein vettä säiliöön ja letkuihin. Seisova vesi alkaa haista, ja kosteaan suodatinsuppiloon voi kasvaa hometta. Ennen ensimmäistä käyttöä tee näin:
Tyhjennä säiliö ja pese kannu ja suppilo kuumalla vedellä ja astianpesuaineella.
Keitä pannullinen vettä, jossa on 1–2 rkl ruokasoodaa, ja kaada se pois.
Keitä vielä kaksi pannullista puhdasta vettä.
Jos säiliössä tai suppilossa on hometta, jota ei saa harjattua pois, keitin kannattaa vaihtaa.
Kun keitin jää taas seisomaan, tyhjennä säiliö, jätä kansi auki ja anna suppilon kuivua erillään. Talveksi kylmään mökkiin jäävästä keittimestä vesi tyhjennetään kokonaan, koska jäätyvä vesi voi rikkoa letkun tai venttiilin. Sama koskee mökin muita vesikalusteita, joista kerrotaan jutussa kesämökki talvikäyttöön.
Kapselikone ja espressokeitin
Kapselikoneissa ja espressokeittimissä on pumppu, venttiilit ja ohuet putket, joiden kestävyys vaihtelee malleittain. Marttojen mukaan niihin ei pidä käyttää tavallisia kahvinkeittimen puhdistusaineita. Noudata valmistajan ohjetta. Monessa koneessa on oma kalkinpoisto-ohjelma, ja koneelle on määritelty sopiva aine ja annostus. Väärä aine voi syövyttää tiivisteitä tai jättää koneeseen jäämiä, ja se voi mitätöidä takuun.
Espressokeittimen maitovaahdotin puhdistetaan joka käytön jälkeen. Pyyhi höyryputki kostealla liinalla ja päästä hetken höyryä tyhjään, jotta maito ei kuivu putken sisään.
Kahvinkeittimen rasva ja tummunut kannu
Kalkinpoisto ei poista kahvin öljyjä, jotka tekevät kannusta ja suppilosta ruskean ja kahvista kitkerää. Marttojen ohjeen mukaan kannu ja suodatinsuppilo pestään jokaisen käytön jälkeen astianpesuaineella tai ruokasoodalla ja kuumalla vedellä.
Tummunut lasikannu puhdistuu ruokasoodalla. Ripottele soodaa kostean kannun pohjalle ja seinämille, harjaa astianpesuharjalla ja huuhtele hyvin. Pinttyneeseen kannuun voi kaataa kuumaa vettä ja ruokalusikallisen soodaa ja antaa sen seistä yön yli. Teräskannuun käy sama käsittely, mutta jätä hankaussieni pois, jottei pinta naarmuunnu.
Kahvin rasvaa kertyy myös keittimen sisälle. Marttojen ohjeessa sitä varten sekoitetaan 3 rkl ruokasoodaa litraan lämmintä vettä, ja liuos keitetään läpi samalla tavalla kuin kalkinpoistoliuos. Huuhtelukeittoja tehdään 2–3. Soodakäsittely ja sitruunahappokäsittely kannattaa tehdä eri päivinä. Sekaisin ne vain neutraloivat toisensa.
Suodatinsuppilon voi useimmiten pestä astianpesukoneessa, kannun yleensä myös, mutta lämmityslevyn päällä käytettävän lasikannun kestävyys kannattaa tarkistaa ohjeesta. Lämmityslevy pyyhitään kostealla liinalla, kun keitin on jäähtynyt. Jos tarvitset siihen sopivan liinan tai harjan, perusvälineistä kerrotaan jutussa kodin siivousvälineet.
Kun keitin on puhdistettu, kahvin maku palaa yleensä heti ensimmäisessä pannullisessa. Jos maku on yhä kitkerä, syy on useimmiten kannuun jääneessä rasvassa tai vanhassa kahvissa, ei kalkissa.
